"Tarttis varmaa ol semmone peräpampula"

Perjantai 21.5.2010 klo 10:30

Tuffa istuu sohvalla ja ohjastaa pientä leipurityttöä laittamaan hiukset kiinni. Meille siunaantui vuoden alussa kolme uutta sijaislasta. Tuolloin suljin vastaanoton ja päätin keskittyä äiti ammattiin ja kirjoittamiseen. Elämän ironiaa sekin, että juuri tänä kesänä juhlistan vastaanottavan näkijän kymmenenvuotisjuhlaa. Ensimmäisiin kävijöihini kuuluneen ystäväni kanssa muistelimme miten hän saapui luokseni ystävänsä kanssa, joka oli varannut ajan yhdelle. Olin kattanut pöydän kolmelle ja keittänyt kahvit heitä odottamaan. Kohteliaasti kysyin saisiko olla kahvia vai teetä, mihin ystäväni vastasi "teetä", koska hänen mielestään mökki näytti siltä, että siellä saisi vain jotain yrttiteetä. Pettyneenä olin tokaissut, jotta käskettiin laittamaan kahvia ja sitä olisi nyt pannullinen. Siinä se oletettu kulissi sitten ropisi ja kahvilla aloitettiin.

Näinä päivinä uusi Näkijä II-kirja on menossa taittoon ja olotila on hellän raukea. Juuri kun olen ottanut esiin siveltimet ja koko öljyvärikirjon, antautuvat lämpimät päivät toinen toistaan kauniimpina. Ajatuksistani valuu jatkuvana tiplutuksena kiitollisuutta ja vähän väliä pitää jollakin pienellä eleellä juhlistaa elämän kauneutta arjen keskellä. Olen nurinperin käännetty itkijänainen; kiitollisuusvuodatus. No, elämä kyllä paikkaa turhat ilovuodot.

Oman arjen luominen ja rajaaminen on ollut teemani tänä keväänä. Järjestys talossa menee jokseenkin uusiksi, kun perheen pääluku kasvaa yllättäen. Kaiken sen lisäksi sain vielä jonkin kumman todellisuuskatsaustarpeen. Nyt pitää nostaa kaikki kissat pöydälle, ja koluta jokikinen nurkka tässä huushollissa. Niin se vain on, siivotaan sitten kunnolla kun kerta alettiin.

Sinua lukijani kiitän kärsivällisyydestä. Onhan se nyt vähäsen hälyttävää, kun talviturkissa törötetään nettisivulla toukokuulle asti. Olen saanut huolestuneita viestejä, joihin olen liikuttuneena vastannut ja kertonut perheenlisäyksestä. Hauskuuttakin on viestittelyssä riittänyt, kun aina en ole kiireessä muistanut tähdentää, että ne kaksoset ovat sijaiskaksoset, eivät ikiomat. Täällä olen, hengissä ja vahvasti elämässä kiinni, kissoineni kaikkineni.